DB Schenker avaa uuden terminaalin Seinäjoen Roveksessa alkuvuodesta 2025. Tiivis yhteistyö ja aiemmista terminaalihankkeista karttuneet opit ovat tarjonneet hyvät lähtökohdat keväällä 2024 alkaneille rakennustöille.

Uusi 6 000 neliön terminaalikiinteistö tarjoaa työpaikan lähes sadalle schenkeriläiselle. Valmistuessaan uusi terminaali on noin tuplasti DB Schenkerin nykyistä Seinäjoen terminaalia suurempi. Erityisesti muutos näkyy tontin koossa: uusi 6,1 hehtaarin tontti on kaksi kertaa edeltäjäänsä isompi.

Lastaustaskuja uuteen terminaaliin rakennetaan reilut 48 kappaletta. Määrää täydentää puolenkymmentä pakettiautoille tarkoitettua lastauspaikkaa.

Uuden terminaalin kokonaisrakennusvastuu on seinäjokisella Rakennus K. Karhu Oy:llä. Myös muut terminaaliprojektin yhteistyökumppanit ovat vahvasti paikallisia.

Seinäjoen terminaali täydentää DB Schenkerin verkostoa

Uusi terminaali tuo DB Schenkerille lisää tehokkuutta päivittäiseen toimintaan. Samalla yhtiö pystyy parantamaan paitsi kotimaan, myös vienti- ja tuontikuljetustensa tarjontaa pohjanmaalaisille yrityksille.

Entistä laajemmat piha-alueet palvelevat niin nykykalustoa kuin terminaalin lisääntyneitä tavaravirtoja. Rakennushanke on myös erinomainen hetki investoida ekologisiin energialähteisiin ja muihin kestävän logistiikan ratkaisuihin.

DB Schenker on investoinut lähivuosina merkittävästi terminaaliverkostoonsa ja varastokiinteistöihin Suomessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yhtiöllä on ollut yhtä monta rakennushanketta:

  • Nurmijärvi, NDC – varasto (2023)
  • Kuusamo – terminaali (2023)
  • Lempäälä – terminaali (2022)
  • Ylivieska – terminaali (2022)
  • Lieto – terminaali (2020)
  • Vantaa, Avia DC – varasto (2018)
  • Pori – terminaali (2018)
  • Vaasa – terminaali (2016)
  • Vantaa, Viinikkala – terminaali (2015)
  • Lappeenranta – terminaali (2014)

Jokainen terminaaliprojekti sisältää luonnollisesti omat vivahteensa. Aiemmista investoinneista – erityisesti viimeisimmästä isosta terminaali-investoinnista Lempäälässä – on haettu runsaasti oppeja.

Lempäälän terminaalihanke oli meille erinomainen onnistuminen. Olemme hyödyntäneet sitä myös Seinäjoen terminaalin suunnittelun mallina – toki pienemmässä mittakaavassa”, kertoo DB Schenkerin kiinteistöjohtaja Marko Liimatainen.

”Terminaalien tekniset ratkaisut ovat hyvin lähellä toisiaan”, toteaa Laurimatti Laine, Rakennus K. Karhun rakennuttajapäällikkö.

Vaikka edelliset projektit ovatkin tarkkaan dokumentoidut, ei oppeja ole tankattu vain muistiinpanoista. Rakennusvastuulliset Rakennus K. Karhun johdolla tutustuivat Lempäälän terminaaliin pian sen jälkeen, kun sopimus rakennusprojektista syntyi.

”DB Schenkerille täytyy antaa tunnustusta siitä, miten systemaattisesti yhtiö kerää ja jakaa kokemuksia edellisistä terminaalihankkeistaan. Näkemyksiä, joita aiemmilta vuosilta on saatu, tuodaan aktiivisesti myös tämän projektin käyttöön. Kaikesta näkee, että DB Schenker ei todellakaan rakenna terminaalia ensimmäistä kertaa”, Laine jatkaa.

Rakennus K. Karhun rakennuttajapäällikkö Laurimatti Laine (vas.), DB Schenkerin kiinteistöjohtaja Marko Liimatainen ja Into Seinäjoen asiakkuusjohtaja Jukka Pajunen vierailivat työmaalla huhtikuussa.

Terminaali-investointi kiinnostaa Seinäjoella

DB Schenkerin uusi terminaali sijoittuu Roveksen yritysalueelle noin viiden kilometrin päähän Seinäjoen keskustasta. Alueella toimii jo ennestään useita logistiikka-alan yrityksiä, eikä DB Schenkerin vanha Seinäjoen terminaalikaan ole kivenheittoa kauempana.

Alueella toimii lähes 500 yritystä. Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiö Into Seinäjoki kuvaileekin Rovesta yhdeksi Suomen merkittävimmistä yritysalueista.

”Teknologiayritys Epec avasi alueelle uuden tehtaan vuoden 2024 alussa. Lisäksi käynnissä on useampia tonttineuvotteluita”, kertoo Into Seinäjoen asiakkuusjohtaja Jukka Pajunen.

Uusi terminaali ei ole tärkeä investointi ainoastaan DB Schenkerille, vaan myös Seinäjoen liike-elämälle ja yritystoiminnalle.

”Logistiikalla on iso merkitys alueen vetovoimaan. Into Seinäjoelta kysytään usein paitsi kaupungin yleisestä soveltuvuudesta yritysinvestoinneille, myös näkemyksiä siihen, miten logistiikka ja kuljetukset voitaisiin hoitaa”, Pajunen huomauttaa, ja jatkaa:

”Olemme juuri sopivasti Oulun ja Helsingin puolivälissä. Kuljetusyhtiönä DB Schenkerillä on kaupungille siis iso merkitys.”

Liimatainen muistuttaa, että DB Schenker osallistuu myös aktiivisesti yritysaluetta koskeviin keskusteluihin ja kehitysyhteistyöhön. Yritysalueen tieinfran kunnossapito on yksi aiheista, johon raskaalla kalustolla ajavalta yhtiöltä kaivataan todennäköisesti näkökulmia.

Pajunen uskoo, että DB Schenkerin tuore investointi noteerataan myös paikallisten kuljetusalan opiskelijoiden ja kesätyöhakijoiden keskuudessa.

”Nuoret seuraavat omaa toimialaansa aktiivisesti. Kaikki logistiikka-alaa opiskelevat taatusti tuntevat DB Schenkerin. Iso yritys investointeineen herättää siis varmasti kiinnostusta.”

Logistiikalta edellytetään jatkossakin vastuullisuutta

DB Schenker on panostanut aiemmissa terminaalihankkeissaan vahvasti ympäristöystävälliseen logistiikkaan. Seinäjoen terminaali ei tee tässä poikkeusta. Geoenergia- ja aurinkosähköjärjestelmät rakennetaan uuteen terminaaliin samaan tapaan kuin Liedossa, Lempäälässä ja Nurmijärvellä.

”Panostamme alusta asti myös sähköisen kaluston latausmahdollisuuteen. Varaudumme siihen, että kaupunkijakelussa niin paketti- kuin kuorma-autot sähköistyvät viiden vuoden sisällä”, Liimatainen kertoo.

Pajunen toteaa, että vastuulliset logistiikkaratkaisut kiinnostavat taatusti myös seinäjokisia yrityksiä.

”Roveksessa toimii useita yrityksiä, jotka kiinnittävät jo nyt isosti huomiota kuljetustensa hiilijalanjälkeen.”

Lisäksi Pohjanmaalla tehdään töitä raskaan kaluston latausinfrastruktuurin eteen. Into Seinäjoki yhteistyökumppaneineen ajaa eteenpäin hanketta, jossa raskaalle liikenteelle avattaisiin julkinen, niin sähkö- kuin kaasukäyttöisen kaluston lataamisen ja tankkaamisen mahdollistava latausasema.

”Tämänkaltaiset hankkeet ovat myös meille DB Schenkerillä todella kiinnostavia. Toteutuessaan ne mahdollistaisivat liikennöinnin Tampereen ja Seinäjoen välillä sähkökäyttöisillä HCT-yhdistelmillä”, Liimatainen pohtii.

Terminaaliprojekti etenee paikallisten ammattilaisten voimin

Terminaalin rakennustöiden on tarkoitus olla maalissa joulukuun alkuun mennessä. Tämän jälkeen uusi terminaali luovutetaan DB Schenkerille, joka ottaa sen käyttöön vuoden 2025 alussa.

Valtaosa rakennustöihin osallistuvista yhteistyökumppaneista on paikallisia. Teräsrunko valmistetaan Peräseinäjoella, kattoelementit puolestaan Vetelissä. Maanrakennusurakoitsija on Kurikasta, sähköurakoitsija Kauhajoelta, eikä LVI-urakoitsijakaan Kankaanpäätä kauempaa. Arkkitehtipalveluissa luotetaan seinäjokiseen osaamiseen.

On sanomattakin selvää, että puhe paikallisten palveluntarjoajien hyödyntämisestä saa kehitysyhtiön asiakkuusjohtajan hymyilemään entistä leveämmin.

”Paikallisesti tämä on meille todella iso asia. DB Schenkerin kaltainen globaali toimija olisi voinut ihan hyvin tuoda omat tekijänsä kauempaakin”, Pajunen muistuttaa.

Liimataisen mukaan paikallisuus oli rakennushankkeen pääyhteistyökumppania valittaessa yksi merkittävistä kriteereistä.

”Aiemmat kokemuksemme puoltavat paikallisten kumppanien käyttöä. Asioiden käsittely on yleisesti paljon helpompaa ja tasaisempaa, kun paikallisten yritysten välillä on jo keskusteluyhteys olemassa.”

Myös rakennusyhtiölle – paikalliselle perheyritykselle – muiden alueen yritysten hyödyntäminen on tietoinen valinta.

”Täytyy muistaa, että hankkeella on tiukka aikataulu. Urakkasopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2023, ja vuoden jälkeen projektin pitäisi olla jo maalissa. Projektin lupaprosessikin on voinut käydä hieman tavallista nopeammin, kun keskusteluyhteys viranomaisiin on ollut jo ennalta olemassa”, Laine kertoo.

Tiivis yhteistyö on taannut terminaaliprojektille vauhdikkaan startin. Kun kaikki kolme osapuolta ovat olleet alusta asti projektissa samalla aallonpituudella, näkyy se väistämättä projektin etenemisessä.

”Puhumme kaikki selvästi samaa kieltä – vaikka minä itse en Pohjanmaalta olekaan!” Liimatainen naurahtaa.

Lue lisää

Katso 360-videokuvaa työmaalta

External Content

At this place you can find external content from Youtube. What data is processed by Youtube is beyond our knowledge and influence. For more information, please see our Privacy Policy.