Pidä Saaristo Siistinä – PSS ry – on ympäristöjärjestö, joka toimii puhtaamman saaristo- ja järviluonnon puolesta. Yritysyhteistyö on tärkeä osa rahoituspohjaa jäsenmaksujen ja ympäristöministeriöltä saatavan tuen lisäksi. Pieni yhdistys käyttää jokaisen euron tehokkaasti, kertoo toiminnanjohtaja Aija Kaski.
PSS ry:n kaikella toiminnalla on yksi kirkas tavoite: pitää Suomen merialueet ja sisävedet puhtaana. Tähän pyritään muun muassa edistämällä veneilyyn ja vesillä liikkumiseen sekä satamatoimintaan liittyviä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Tärkeä osansa tavoitteessa on myös ympäristökasvatuksella. Reilun 50 vuoden aikana yhdistys on kasvanut maamme vesistöjen ja saariston hyvinvoinnin asiantuntijaksi ja ympäristöhuoltotyön tekijäksi.
“Haluamme, että ihmiset voivat liikkua ja nauttia vesistöistä hyvällä omalla tunnolla ja jättämättä suuria jälkiä. Luonto ei ole kertakäyttötavaraa, vaan siitä pitää olla iloa myös tuleville sukupolville”, Kaski korostaa.
Pidä Saaristo Siistinä ry
● Kaikkien veneilijöiden ja vesilläliikkujien valtakunnallinen ympäristöjärjestö
● Perustettu vuonna 1969
● Toiminta-alueet: Saaristomeri, Saimaa, Päijänne, Pohjanlahti, Pirkanmaa ja Itäinen Suomenlahti
● Työ vesiympäristön hyväksi koostuu kolmesta osa-alueesta: ympäristönhuoltotyö, ympäristöviestintä ja ympäristöprojektit
Mistä kaikki sai alkunsa?
Yhdistys sai aikanaan alkunsa, kun Saaristomerellä aikaansa viettäneet nuoret Rabbe Laurén, Renée Slotte ja (Kaj) Gunnar Mattsson kyllästyivät siihen, että saaristoon alkoi ilmestyä roskia. He päättivät tehdä asialle jotain, sillä saaristossa ei ollut jätehuoltoa.
Toiminta käynnistyi niin, että yhdistys toimitti saaristoon roskasäiliöitä, joiden tyhjennyksestä se vastasi. Roskasäiliöistä tuli kymmenessä vuodessa niin suosittuja, että niistä sopiminen ja niiden sijoittaminen alkoi käydä työstä Laurénille.
Johtopäätös oli se, että tarvitaan jäsenmaksuja, jotta toiminnan pyörittämiseen saadaan tarvittavia lisäresursseja. Vuonna 1979 ilmestyi ensimmäinen Roope-merkki, jonka jäsenet voivat kiinnittää veneeseensä. Tällä hetkellä henkilöjäseniä on 13 500.
Pieni budjetti, valtakunnallinen toimialue
PSS:n vuosibudjetti on 1,5 miljoonaa euroa, ja sillä summalla pyöritetään toimintaa koko Suomen vesistöalueilla ja jätehuoltopalvelua. Jätepisteitä on noin 200, huusseja tai istuimia tuplamäärä. Toiminta on todella tehokasta euroa kohden.
DB Schenker on Pidä Saaristo Siistinä ry:n pääyhteistyökumppani vuosina 2021–2023. Kuljetuskumppanuutta on takana jo 20 vuotta. Solmittu sopimus syventää yhteistyötä, ja sen avulla DB Schenker voi vaikuttaa lähiympäristön vesien hyvinvointiin. Tämä täydentää myös DB Schenkerin päästövähennystavoitteita.
“Yrityskumppanuudet ovat tärkeitä. Meillä on iso aluskalusto ja paljon jätepisteitä. Toimimme koko Suomessa, ja infraa pitää uusia säännöllisesti. DB Schenkerin tuki tulee tarpeeseen: se käytetään tehokkaasti juuri siihen, mihin se on tarkoitettu”, Kaski sanoo.
PSS ry:n rahoituspohja
● ⅓: jäsenmaksut
● ⅓: ympäristöministeriön toiminta-avustus
● ⅓: yritysyhteistyö ja lahjoitukset
Veneilystä kattavaan vesistön suojeluun
PSS ry:n toiminta keskittyi aluksi veneilijöiden jätehuoltoon Turun saaristossa, mutta laajeni nopeasti Saaristomereltä Järvi-Suomeen, Pohjanlahdelle ja muille tärkeille vesistöalueille. Ympäristöhuollosta toiminta laajeni ympäristökasvatukseen ja projektitoimintaan.
Turun lisäksi toimisto on myös Savonlinnassa. Yhdistyksen palveluksessa on ympäri vuoden toistakymmentä ihmistä ja kesäisin luku nousee 25:een. Yhdistyksellä on neljä huoltoalusta ja viides valmistuu kesän 2021 aikana. Lisäksi yhdistyksellä on buster-veneitä. Aluksilla ja veneillä huolletaan noin 200 Roope-palvelupistettä saaristossa ja järvillä.
Huoltoalukset lähtevät liikkeelle heti jäiden lähdettyä. Maanantaista perjantaihin alukset tyhjentävät jätepisteitä ja kuivakäymälöitä, huolehtivat yhdistyksen kelluvista veneiden käymälävesien tyhjennysasemista, vievät polttopuita retkisatamiin ja tekevät Roope-pisteissä erilaisia huolto- ja korjaustöitä.
“Olemme myös mukana ympäristöprojekteissa, joiden kautta saadaan viimeisen ja parhain ympäristötieto. Projekteja tehdään yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden ympäristöjärjestöjen kanssa”, Kaski kertoo.
Siisti Biitsi pistää rannat kuntoon
Siisti Biitsi on rantojensiivousohjelma, jonka tavoitteena on siivota rannat ja kerätä tietoa rantojen roskaisuudesta. Samalla herätetään kiinnostusta tärkeää asiaa kohtaan. Talkoopäivän järjestäjinä voivat toimia esimerkiksi yhdistykset, harrastusryhmät, koulut, kaupungit, kunnat, yritykset ja yksittäiset henkilöt.
DB Schenker järjestää oman Siisti Biitsi -viikkonsa talkoopäivineen elo-syyskuun vaihteessa. Viikon aikana yrityksen koko henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää työaikaa rantojen siivoamiseen.
“Siisti Biitsi yhdistää konkreettisen ympäristötyön hauskaan ulkoilupäivään. Osallistujat pääsevät ulos ja luontoon vesistöjen äärelle. Siinä pääsee tutustumaan omaan lähiluontoon. Roskien kerääminen voi olla yhtä koukuttavaa kuin marjastaminen tai sienestäminen”, Kaski painottaa.
Kerääjät käyttävät Siisti Biitsi -sovellusta, jonka kautta raportoidaan löydöt. Nämä kansalaisten tekemät havainnot tukevat ympäristöministeriön virallista roskien seurantaa, jonka tiedot välitetään EU:lle. Myös tämän seurannan PSS ry toteuttaa tutkimusrannoillaan ympäristöministeriön yhteistyökumppanina.
Kaski sanoo, että Siisti Biitsin avulla on saatu tietoa merkittävistä poikkeamista. Kerääjät huomasivat esimerkiksi Helsingin Pihlajasaaren rannasta metrotyömaalta peräisin olevat räjäytyslankojen muovikuoret. Asiasta raportoitiin viranomaisille, ja Helsingin kaupunki puuttui asiaan.
“Toimimme koko Suomessa, ja infraa pitää uusia säännöllisesti. DB Schenkerin tuki tulee tarpeeseen: se käytetään tehokkaasti juuri siihen, mihin se on tarkoitettu”
Monta kampanjaa on käynnissä tänä kesänä
Kaski kertoo, että tänä kesänä iso asia on Saimaalle tuleva uusi huoltoalus. Se on suuri satsaus järvialueiden hoitoon. Kaupunkiympäristöihin keskittyvässä Mahanpurua muovista -kampanjassa kaupunkien kaivonkansia merkitään värikkäillä tarroilla, jotta tietoisuutta roskien lähteistä vesistöihin lisättäisiin ja roskaantuminen vähenisi. Myös Siisti Biitsi eli viime kesän hiljaiseloa koronan vuoksi, mutta on taas lähtenyt hyvin käyntiin.
“Ihmiset tuottavat roskaa ja jätettä siellä, missä he ikinä liikkuvatkin. Siitä pitää päästä järkevästi eroon ja myös vessassa pitää pysyä käymään. Jätehuollon järjestäminen vaikeasti saavutettaville alueille, kuten saaristoon, on kallista, mutta mikä on hinta, joka maksetaan, jos sitä ei tehdä”, Kaski kysyy.
Onko taistelu roskia vastaan voitettavissa?
“On, ehdottomasti! Meille on kasvanut uusi sukupolvi, joka vie ympäristön suojelun uudelle tasolle. Itämeren puolesta niin moni tekee hommia, että sen tilanne saadaan korjattua, ja myös järvien tilanne saadaan haltuun.”
