Globaalit tuotantoketjut ovat nyt ahtaalla. Koronapandemia ja sen aiheuttamat heilahtelut tilaus-toimitusketjuissa vaikuttavat suoraan yksittäisten kuljetusten sujuvuuteen. Suomen DB Schenkerin toimitusjohtaja Petteri Nurmi ja maakuljetuksista vastaava johtaja Harald Knaapinen kertovat, millaisia ongelmia ja vaikutuksia tilanne aiheuttaa.
Mitkä ovat nyt suurimpia ongelmia?
Petteri Nurmi: Koronapandemian jälkeen erittäin kovaan kasvuun lähtenyt maailmantalous on aiheuttanut kymmeneen vuoteen pahimman viennin ja tuonnin epätasapainon. Tämä liikennetasapaino-ongelma vaivaa koko logistiikkamarkkinaa, kun Aasia ja USA imevät kontteja eikä uusia saada nopeasti kiertoon, satamien resurssipula hidastaa läpivirtausta ja varustamoiden tarjoama kapasiteetti on rajallista. Suomesta viedään nyt paljon, eikä tuonti riitä kattamaan sen vaatimaa balanssia.
Harald Knaapinen: Suomesta lähtevä metsä- ja metalliteollisuuden vienti tarvitsee huomattavasti enemmän kuormatilaa kuin Suomeen tuotava tavara. Siksi tällä hetkellä suurin haaste on suorissa täyskuormavienneissä. Kappaletavarat ja osakuormat saadaan kuljetusputken läpi melko hyvin, vaikka Euroopan terminaaleissa onkin pieniä pullonkauloja. Täyskuormat kärsivät liikennetasapainon aiheuttamasta kalustopulasta varsinkin Skandinavian sekä mantereella muun kuin Itä-Euroopan osalta.
Nurmi: Kuormatilojen lisäksi kapasiteettipulaan alkaa vaikuttaa myös kuljettajapula. Euroopan tasolla tämä ongelma on pahin Britanniassa, josta itäeurooppalaiset kuljettajat jäivät brexitin jälkeen EU-rajan taakse. Siellä on nyt noin 50 000 kuljettajan vaje. Suomessa tilanne ei ole vielä yhtä paha, vaikka täälläkin on jo vaikeuksia löytää kuljettajia tilapäisiin sesonkitarpeisiin. Samaan aikaan kalustohankintoja hidastaa globaali komponenttipula ja siitä aiheutuvat toimitusaikaviiveet.
Millaisia vaikutukset ovat käytännössä?
Knaapinen: Käytännössä ongelmat näkyvät siten, että kuljetuksia suunnitteleva henkilöstömme ei pysty aina lupaamaan noutoja juuri toivotuiksi päiviksi, vaikka parhaansa kyllä tekevät. Toivonkin, että asiakkaat ymmärtävät kieltäytymisen tai lykkäämisen johtuvan rehellisyydestä. Mieluummin teemme sen, minkä lupaamme, kun lupaamme sellaista, mitä emme voi toteuttaa. Siksi emme myöskään haali liikaa satunnaisia vientikuormia, vaan panostamme hyvin toimiviin kumppanuuksiin.
Nurmi: Kun joustomahdollisuudet ovat vähäisiä, pienetkin häiriöt aiheuttavat pitkäkestoisia vaikutuksia. Suezin kanavan juuttunut konttialus heijastuu vieläkin globaalissa verkostossa. Kun Itämeren laiva on telakalla muutaman päivän, menee normaalitilanteessa muutama viikkoja kerrannaisvaikutuksista palautumiseen. Nyt satamiin ja tuotantolaitoksiin kertyvät sumat ovat moninkertaisia, mikä kertautuu myös etu- ja jälkikuljetuksiin. Kaiken kaikkiaan kapasiteettipula näkyy markkinoilla nousevina hintoina. Varsinkin merikuljetuksissa hinnat vaihtuvat nopeasti, minkä vuoksi määräaikaisten tarjousten tekeminen on käytännössä mahdotonta. Sama hinnoittelu- ja kapasiteettiongelma on myös lentorahdissa. Lento- ja merirahdin kaltainen nopea hinnoittelumalli on alkanut levitä myös maakuljetuksiin kansainväliseen täyskuormaliikenteeseen.
Knaapinen: Kotimaan kuljetuksissa olemme vielä melko stabiilissa tilanteessa, koska emme ole ahnehtineet liikaa varsinkaan pakettiasiakkuuksia. Myös terminaali- ja kalustoinvestointimme tukevat tavaravirtoja myös tulevien sesonkihuippujen aikana. Pystymme siis vastaamaan melko hyvin kappaletavarapuolen kysyntään. Mielenkiintoisen lisän käytännön vaikutuksiin tuo kuluttajien käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset koronasulun jälkeen. Siirtyykö painopiste kulutustavaroista ja remontoinnista matkustamiseen ja palveluiden hankintaan?
Nurmi: Ihmisten tileillä makaa nyt rahaa, joka odottaa käyttökohteita. Tuossa vieressä oleva lentoparkki on jo täynnä autoja eli vaikuttaa siltä, että mökkibuumi on vaihtumassa matkailuun. Tällainen kulutuskäyttäytymisen heilahtelu näkyy vielä pitkään logistiikan poikkeustilanteena. Moni onkin miettinyt konttipulan vaikutuksia jouluun. Eräät kaupat ovat jo ottaneet käyttöön omia konttilaivoja, joilla varmistavat joulukaupan onnistumisen.
“Mieluummin teemme sen, minkä lupaamme, kun lupaamme sellaista, mitä emme voi toteuttaa.”
Miten tilannetta voidaan helpottaa?
Knaapinen: Mahdollisimman hyvä suunnittelu ja pitkälle katsominen auttavat aina. Kuluttajana miettisin jo nyt joululahjoja, enkä jättäisi niitä viime tippaan. Yritysasiakkaana pyrkisin mahdollisimman hyvin ennakoimaan ja kertomaan kuljetustarpeista jo etukäteen. Joustaminen nouto- ja jakelupäivissä helpottaa kuljetusten organisointia. Me itse olemme lisänneet omaa tuotantoa varsinkin ulkomaan liikenteessä, mikä helpottaa kustannuspaineita. Meille ja asiakkaillemme on vahvuus, että voimme isona toimijana näin tehdä. Lisäksi hyödynnämme erittäin laajaa terminaaliverkostoamme kuljetusten reitityksissä ja yhdistelyissä.
Nurmi: Vaihtoehtoisten reittien ohella kannattaa tutustua myös eri kuljetusmuotoihin ja varastointipalveluiden hyödyntämiseen. Merikonttien puuttuessa voidaan käyttää myös lentorahtia tai Kiinasta tulevaa junayhteyttä. Olemme jopa alkaneet kuljettaa Aasiasta kumipyörillä. Tavaramäärien tasaamisessa voimme auttaa välivarastoinnilla eri puolilla Suomea. Vaihtoehtoja on siis monia, kunhan niihin tutustuu avoimesti ja priorisoi keinojen ja kustannusten vaikutuksia. Hyvä volyymien ennakkosuunnittelu yhteistyössä meidän kanssamme antaa tähänkin työhön paremmin aikaa. Uskon, että nämä poikkeusolosuhteet jatkuvat vielä pitkälle lähivuosiin, joten hyvästä varautumisesta tulee tärkeä tulevaisuuden taito.
