Kuljetusala selvisi vuoden 2020 haasteista hyvin, ja viimeistään nyt logistiikan merkitys on kirkastunut kaikille. Lähtö vuoteen 2021 on ollut meille vauhdikas, ja syksyn talousennusteiden mukaan sama meno jatkuu. Tarvitsemme lisää kapasiteettia ja tekijöitä, mikä nostaa hinta- ja kustannuspaineita toimitusketjussa.

Kevät 2021 on ollut meille toimelias ja työntäyteinen ajanjakso. Vaikka koronaa ei vielä ole täysin selätetty, silti on ollut paljon positiivisia mahdollisuuksia ja tekemisen meininkiä. DB Schenkerin liiketoiminta on kasvussa, ja prosesseihin ja toimintaan liittyviä asioita on voitu kehittää eteenpäin.

Olosuhteet huomioiden kuljetus- ja logistiikka-ala selvisi vuodesta 2020 hyvin, mutta se edellytti tasapainoilua ja sopeutumiskykyä. DB Schenkerin vahvuus on se, että meillä on monta tukijalkaa. Jos yksi hidastuu, toinen kiihdyttää. Esimerkiksi kotimaan liikenne ja pakettilähetykset paikkasivat viime vuonna vientikuljetusten supistumista.

Kiitos siitä, että pystyimme sopeutumaan poikkeusoloihin, kuuluu niin asiakkaille kuin omalle henkilökunnallamme. Sujuvan yhteispelin ansiosta koronatilanne on pysynyt hyppysissä ja häirinnyt normaalia kuljetustoimintaa vain vähän.

Maakuljetusten volyymit vuoden 2019 tasolla

Missä tällä hetkellä mennään eri kuljetusmuodoissa?

Kotimaan kappaletavaraliikenne elpyy mukavasti: vuoden 2021 viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen kuljetusvolyymit ovat palanneet vuoden 2019 tasolle. Maakuljetuksissa vienti vetää hyvin, ja myös tuontiliikenne kehittyy positiivisesti. Suomi tarvitsee kuitenkin lisää tuontia, jotta viennin ja tuonnin tasapaino saadaan paremmalle pohjalle.

Pakettien määrä kasvaa edelleen tässä maailmassa. Verkkokauppa ruokkii jatkossakin pakettilähetysten volyymejä, mikä näkyy meillä erityisesti kuluttajille suunnatuissa noutopistepaketeissa.

Suomi tarvitsee lisää tuontia, jotta viennin ja tuonnin tasapaino saadaan paremmalle pohjalle.

Petteri Nurmi
CEO

Merikuljetusten konttipula näkyy kohta Suomessa

Merikonttiliikenteessä on eletty turbulentteja aikoja. Tänä vuonna talous on lähtenyt hyvin käyntiin, ja sen vuoksi Aasiassa on jo pulaa konteista.

Konttipula vaikuttaa koko toimitusketjuun. Suomessa se näkyy erityisesti meriviennissä, minkä lisäksi valtamerialuksilla on tilahaasteita. Satamien toiminta hidastuu, ja laivojen kääntöajat pitenevät. Myös sisämaan kuljetukset hidastuvat. Kun maailmantalous kiihtyy ja yksi laiva menee poikittain Suezin kanavaan, se lisää paineita entisestään. Vaikutukset tuntuvat merikuljetuksissa pitkälle syksyyn. Kapasiteettipula jatkuu vielä kuukausia, ja se vaikuttaa sekä merirahdin hintoihin että varustamoiden ilmoittamiin aikatauluihin.

Konttiliikenteen pullonkauloja ei saada auki lähitulevaisuudessa. Tämä on haaste suomalaisille yrityksille, sillä mikään muu kuljetusmuoto ei pysty korvaamaan merikuljetuksia: Kiinan junat ovat jo täynnä, eikä lentorahdissa ole kapasiteettia ja sen hintataso on toinen.

Lentoliikenne käy vilkkaana ja palveluvarastot täyttyvät

Lentoliikenteessä tavara liikkuu vilkkaasti, mutta ihmiset eivät lennä vielä vähään aikaan matkustusrajoitusten vuoksi. Lentorahdilla on osittain paikattu merikonttiliikenteen kapasiteettipulaa. Lentorahdin hinta pysyy korkeana ja tarjouksien voimassaoloajat lyhyinä.

Globaalin palveluverkostomme vahvuus on siinä, että lähetykset voidaan kuljettaa Suomesta rekalla Manner-Eurooppaan ja sieltä omilla charter-koneillamme eri puolille maailmaa. Sama pätee myös merikuljetuksiin: Euroopan hubien kautta voi kuljettaa kappaletavaraa maailmalle merikonteissa.

Globaalien toimitusketjujen heilahtelut vaikuttavat suoraan sopimuslogistiikkaan, minkä vuoksi palveluvarastomme alkavat olla täynnä. Asiakkaat ovat halunneet epävarmassa tilanteessa kasvattaa raaka-ainevarastojen määrää. Alamme lähestyä kapasiteetin täyttä käyttöastetta.

Toimiva logistiikka on kilpailukykytekijä

Kuljetusalalla on käsissään kapasiteetti- ja tekijäpula, ja myös inflaatio on lähdössä laukalle. Jotta tavaravirrat liikkuvat mahdollisimman sujuvasti, tarvitsemme lisää kapasiteettia. Tuleva syksy tuo mukanaan kustannus- ja hintapaineita.

Pidämme verkostomme kunnossa, jotta voimme varmistaa asiakkaille laadukkaat palvelut. Toimiva logistiikka on elinehto ja kilpailukykytekijä Suomen kaltaisessa maassa. Haluamme pitää tiivistä yhteyttä ja keskustella asiakkaiden kanssa, jotta pysymme kartalla kuljetustarpeista. Näin voimme reagoida etukäteen ja suunnitella kuljetukset mahdollisimman tehokkaasti.

Globaalit toimitusketjut arvioidaan uudelleen

Meillä toimitusketjussa näkyy jo selvästi, että globaalia tuotantoa häiritsee komponenttipula, joka vaikuttaa moneen tuoteryhmään. Mitä laajempia vaikutuksia tällä on? Muuttuvatko arvo- ja toimitusketjut niin, että tuotantoa siirretään lähemmäs kulutusta?

Oma arvioni on, että alamme olla lähellä niitä aikoja, että pitkiä logistisia ketjuja aletaan välttää. Poikkeusolot ovat laittaneet pohtimaan toimitusketjujen rakennetta ja varmuusvarastojen määrää. On hyvin mahdollista, että suomalaisyrityksetkin tekevät kohta tuotteitaan lähempänä markkinoita.

Alamme olla lähellä niitä aikoja, että pitkiä logistisia ketjuja aletaan välttää.

Petteri Nurmi
CEO

DB Schenker investoi Suomessa

DB Schenker satsaa Suomessa tulevaisuuteen. Tampereen kupeessa Lempäälässä investoimme 30 miljoonaa euroa uuteen terminaaliin, joka mahdollistaa paremmat palvelut, aikataulut ja kansainväliset yhteydet asiakkaille. Investoimme, koska haluamme pitää huolta verkostosta ja palvella asiakkaitamme entistä paremmin.

Vastuullisuus on meille tärkeä asia. Pienennämme koko ajan toimintamme hiilijalanjälkeä: hyödynnämme uusiutuvaa energiaa kiinteistössä, optimoimme ja suunnittelemme reittejä sekä huolehdimme tehokkuudesta ja täyttöasteista. Asiakkaiden tyytyväisyyttä lisäämme jatkuvalla laatutyöllä ja digitalisaation kehittämisellä.

Mutta yritysten omille toimilla päästään vain tiettyyn pisteeseen asti. Siksi tarvitaan valtion tukea ja investointeja, jotta ympäristöystävälliset ratkaisut yleistyvät. Meillä on aurinkopaneeleita, maalämpöä, HCT-kalustoa, sähköautoja… Jotta hankkeet ja kokeilut muuttuvat jokapäiväisiksi asioiksi, tarvitaan valtiolta tukimalli edistämään kehitystä.

Ihmiset ottivat muutoksen haltuun hienosti

Viime vuodessa minulle suurin asia oli ihmisten ja koko organisaation muuntautumiskyky. Oli helppo huomata halu ja kyky tehdä asioita uusilla tavoilla. Jos joku olisi tammikuussa 2020 kysynyt, voiko tätä organisaatiota johtaa etänä, olisin vastannut, että ei. Nyt etätyö on luonteva ja vallitseva tapa tehdä töitä.

Korona on vienyt digitalisaatiota eteenpäin monella alueella: etätyö, sähköiset allekirjoitukset ja sähköinen tiedonsiirto ovat arkipäivää. Vaikka syksyllä palataan kohti normaalia, uudet työskentelytavat ovat tulleet jäädäkseen. Haluamme olla mahdollisimman joustavia ja palvella asiakkaita kaikissa olosuhteissa ja kaikissa kuljetusmuodoissa.

Nyt, kun korona alkaa hellittää otettaan, näemme paljon positiivisia mahdollisuuksia. Tartutaan niihin yhdessä!

– Petteri Nurmi, CEO

Lue myös nämä: