DB Schenker rakentaa Lempäälään uuden alueterminaalin, jolla se korvaa nykyisen Tampereen Hervannassa toimivan terminaalin. Rakennustöitä on jo takana puoli vuotta, mitä projektille kuuluu nyt?
Uuden Tampereen seudun alueterminaalin rakennusprojekti käynnistyi maanrakennustöillä alkuvuodesta 2021. Terminaali- ja toimistorakennukset valmistuvat kesän aikana ja niiden harjannostajaisia vietetään syyskuussa 2021. Tuotanto uudessa terminaalissa on tarkoitus käynnistää alkusyksystä 2022.
Lempäälään sijoittuva terminaalihanke on kokoluokaltaan huomattava ja korostaa Tampereen seudun asemaa suomalaisen tavaraliikenteen kiintopisteenä. Ympäri Suomea liikkuva tavara ja kalusto vaativat paitsi runsaasti käsittelytilaa, myös suuren piha-alueen. Terminaali-investointi on arvoltaan noin 23,5 miljoonaa euroa.
Tampere22-terminaalihanke lukuina
● Tontin koko 13,5 hehtaaria
● Terminaaliosan koko 12 000 m2, toimisto-osan 1 500 m2, ulkohallin 4 000 m2
● 104 lastausovea ja -siltaa
● Tuotanto käynnistyy alkusyksystä 2022
Lisää tehokkuutta ja viihtyisyyttä tilaratkaisuilla
Tampereella DB Schenkerin henkilöstövahvuus on noin 120, josta kuljettajia, terminaalityöntekijöitä ja muuta tuotantohenkilöstöä on lähes sata henkeä. Uuden alueterminaalin suunnittelussa onkin pyritty huomioimaan ennen kaikkea ne schenkeriläiset, joiden työn suorittaminen vaatii fyysisen työympäristön.
”Olemme panostaneet runsaasti siihen, että työntekijämme viihtyisivät työpaikallaan. Esimerkiksi pitkän matkan kuljettajille on rakennettu Lempäälään lepotakoja varten uudet, korkeatasoiset lounge-tilat”, kertoo Mika Kinnunen, terminaaliprojektista vastaava hankejohtaja.
Myös Hervannan vanhat toimistotilat saavat Lempäälän myötä merkittävän kasvojenkohotuksen. Uudet toimitilat tulevat koostumaan useista ryhmä- ja yhden hengen työskentelytiloista, jotka tarjoavat lisää joustoa työntekoon.
”Toimitiloista on pyritty tekemään kalustoratkaisuilla helposti muunneltavia ja nimettyjä paikkoja on lähtökohtaisesti vähän. Periaatteessa kuka tahansa schenkeriläinen voi varata jatkossa Lempäälästä hetkellisesti itselleen työskentelytilan”, Kinnunen valottaa.
Myös työturvallisuuden huomioiminen on ollut olennainen osa terminaalin rakentamista. Jalankulun tarve alueella on minimoitu, ja esimerkiksi kaikki kävelyliikenne terminaali-, toimisto- ja sosiaalitilojen välillä tapahtuu rakennusten välille rakennettavia putkia pitkin. Lisäksi ajoneuvoliikenne rakennuksen ympärillä tulee yksisuuntaiseksi.
Terminaalialue on pyritty suunnittelemaan myös asiakasnäkökulmasta järkevästi. Alueelle rakennetaan muusta tuotantotoiminnasta erillisiä asiointi- ja palvelupisteitä, joihin tuodaan muun muassa itsepalveluperiaatteella toimiva pakettiautomaatti.
”Näin asiakas voi hakea pakettinsa suoraan terminaalista juuri silloin, kun se itselle sopii”, Kinnunen toteaa.
Keskeinen sijainti, lukemattomat mahdollisuudet
Uusi terminaali palvelee DB Schenkerin asiakkaita kaikissa sen tuoteryhmissä – niin maa-, meri- kuin lentokuljetuksissa. Myös kansainvälisen liikenteen osuus tulee kasvamaan. Terminaalin keskeinen sijainti Marjamäen logistiikkakeskittymässä tarjoaakin DB Schenkerille runsaasti uusia mahdollisuuksia kuljetusreittejä suunniteltaessa.
”Esimerkiksi suoran yhteyden järjestäminen Vantaalta Seinäjoelle voi olla toisinaan haasteellista. Etelä-Suomesta liikennöidään kuitenkin päivittäin Tampereelle, josta puolestaan on jatkoyhteydet myös Seinäjoelle”, Kinnunen selventää.
”Viime kädessä voittaja on aina asiakas. Suuremman alueterminaalin avulla pystymme varautumaan jatkuvasti kasvaviin tavaravirtoihin ja takaamaan, että kuljetukset toteutuvat jatkossakin aikataulujen mukaan”, hän jatkaa.
Lukuisia muuttujia sisältävät logistiikkaketjut sisältävät myös riskinsä, joihin ei ole aina mahdollista varautua ennalta. Jatkossa Tampereen alueterminaalilla onkin paremmat valmiudet järjestää korvaavia kuljetuksia ongelmatilanteissa ilman, että niiden vaikutukset näkyvät asiakkaalle.
”Aina voi sattua jotain, mihin me emme voi itse vaikuttaa – niin autoissa kuin liikenteessä. Tulevaisuudessa Tampereen alueterminaalimme tulee toimimaan yhä enemmän keskuksena, joka voi haasteen hetkellä toimia Suomen muiden terminaalien kriittisenä paikkaajana. Tämä takaa asiakaslupauksemme ja varmistaa, että toimitusvarmuutemme pysyy korkeana”, Kinnunen toteaa.
Lisää mahdollisuuksia tarjoavat muut rakennushankkeet Pirkanmaalla. Muun muassa Tampereen Kansiareena -hanke ajaa raskaan tavaran ja vaarallisten aineiden kuljetuksia pois Viinikan ratapihalta kaupungin keskustan läheisyydestä. Uuden järjestelyratapihan sijainti onkin kirjattu maakuntakaavassa juuri Lempäälään.
”Tällöin Marjamäen alueesta tulisi eräänlainen sisämaasatama, jossa lastataan suoraan yksikköjä ja kontteja, jotka lähtevät rautateitse satamiin ja toisinpäin. Tämä hyödyttäisi merkittävästi esimerkiksi rautateitse kulkevia multimodaalikuljetuksia”, Kinnunen valottaa.
Viimeisimmät innovaatiot hyödynnetään
DB Schenker on uudistanut lähivuosien aikana voimakkaasti Suomen terminaaliverkostoansa. Rakennusprojektin aikana onkin käyty aktiivista tiedon- ja kokemustenvaihtoa muun muassa vuonna 2020 avatun Liedon terminaalin henkilökunnan kanssa. Suunnitteluapua Lempäälässä on antanut myös rakennushankkeen toteuttava Teräselementti Oy, jonka toimisto ja teräsrunkotehdas sijaitsevat uuden terminaalialueen välittömässä läheisyydessä.
”Rakenteellisesti Lempäälään suurin ero Lietoon on terminaalirakennuksen keskitolpparatkaisussa, joka jakaa rakennuksen kahteen käytävään kolmen sijaan. Pyrimme tällä saamaan enemmän tilaa terminaalihalliin ja vähentämään fyysisten esteiden määrää”, Kinnunen kertoo.
Myös ympäristöratkaisuissa on otettu mallia Liedosta ja muualta Suomesta. Kuten muissakin viime vuosina Suomeen rakennetuissa DB Schenkerin terminaaleissa ja toimipisteissä, myös Lempäälässä hyödynnetään aurinkoenergiaa. Rakennuksen lämmitykseen ja viilennykseen käytetään geoenergiaa.
Lisäksi Lempäälän terminaalin maapohja on täysin alueen kalliosta louhittua mursketta: kaikki, mikä on murskattu tontille, on myös jätetty sinne. Lempäälässä kokeillaan myös ensimmäistä kertaa lastausovien ilmatäytteisiä tiivisperätaskuja, joiden avulla pyritään minimoimaan viimaa ja vetoisuutta lastaustyöskentelyn aikana.
”Lisäksi Lempäälän terminaalin yhtenä lähtökohtana on ollut täysi paperittomuus, joka on huomioitu jo tilasuunnittelussa. Teknologiset ratkaisut ohjaavat toimintaamme jatkossa yhä vahvemmin. Myös ajojärjestelijät ovat jatkossa fyysisesti huomattavan lähellä tuotanto- ja terminaalihenkilökuntaa, jolloin jatkuva vuorovaikutus koko työyhteisön kesken on tiiviimpää”, Kinnunen toteaa.
Projekti eteneekin hyvää tahtia ja on aikataulussa – joten milloin toiminta ja liikennöinti Lempäälässä lopulta aloitetaan?
”Aikeenamme on ottaa terminaali täyteen käyttöön heti kesälomakauden 2022 jälkeen. Tällöin kesää ja matalinta sesonkiaikaa ei päästä hyödyntämään, mutta starttia on tekemässä syksyllä varmasti virkeä ja hyvin levännyt porukka”, Kinnunen painottaa.
Lue myös nämä:
- DB Schenkerin Tampereen alueterminaalin rakennustyö käynnistyy
- Terminaalin toiminnot simuloinnilla sujuviksi
- Kiinteistöjohtaja Marko Liimatainen: Kiinteistöt ovat osa ympäristöystävällistä logistiikkaa
Seuraa uuden alueterminaalin rakennustöiden etenemistä reaaliaikaisesti nettikamerasta:
