Delfoi auttoi DB Schenkeriä optimoimaan Turun uuden terminaalin toiminnot. Työkaluina käytettiin tavaravirta-analyysia ja mallinnusta.

DB Schenker avasi heinäkuun 2020 alussa Liedossa uuden terminaalin, jonne keskitettiin kaikki Turun alueen terminaalitoiminnot. Toimintojen sujuvuus 14 000 neliön terminaalissa on varmistettu tavaravirta-analyysilla, josta vastaa tuotantoprosessien suunnitteluun erikoistunut Delfoi Oy.

Terminaalin kautta kulkevat kaikki DB Schenkerin Turun alueen lähetykset sekä Skandinavian liikenne. Se tarkoittaa pariakymmentä tuhatta lähetystä vuorokaudessa, kun mukaan lasketaan sekä kappaletavara- että pakettiliikenne. Terminaalin aktiivinen suunnittelutyö starttasi toden teolla vuonna 2018, jolloin myös Delfoi tuli mukaan hankkeeseen.

Tavaravirta-analyysilla ja simulointimallinnuksella pyrittiin hahmottamaan terminaalin tuleva toiminta mahdollisimman kattavasti, jotta tilat ja niiden käyttö voitiin optimoida myös tulevaa ennakoiden.

– DB Schenkerillä esisuunnittelun tärkeys ymmärrettiin ja siihen haluttiin selkeästi panostaa, Delfoin palveluliiketoimintajohtaja Vesa Paju kiittää.


Kaikki työvaiheet kellotettiin

Uuden terminaalin simulointimallinnus alkoi terminaaliin saapuvista ja sieltä lähtevistä ajoneuvoista sekä niiden kyydissä olevista kolleista. Kollitietojen pohjalta arvioitiin muun muassa tarvittava lattiapinta-ala eli kuinka paljon yksi kolli vie tilaa.

Myös käsittelyprosessit käytiin läpi ja arvioitiin, minkä verran kuhunkin työvaiheeseen keskimäärin kuluu aikaa. Myös layoutin vaikutus kulkumatkoihin mallinnettiin ja alueet pyrittiin mitoittamaan ja kulkusuunnat määrittämään optimaalisesti.

– Siellä käytiin hallissa kellottamassa, kuinka kauan trukilla menee, kun se hakee lavan kuormatilasta ja ajaa sen terminaalin sisään. Tavoitteena oli saada aikaiseksi mahdollisimman hyvin reaalimaailmaa mallintava simulaatio, kertoo Turun terminaalin päällikkö Tommi Gröndahl DB Schenkeriltä.

– Myös lastausovien käyttöä katsottiin ja pyrittiin hahmottamaan, riittääkö tietylle vilkkaalle kuljetussuunnalle yksi tai kaksi ovea vai pitäisikö niitä olla enemmän, kertoo Delfoin analyytikko Niko Laakkonen.

Tilojen täyttöasteita mallinnettiin eri vuorokaudenajoille

Lintuperspektiivi näyttää koko kuvan

Mallinnuksen lopputuloksena syntyi kokonaiskuva siitä, kuinka paljon terminaalin eri alueilla on tavaraa päivän aikana. Samalla voitiin laskea, minkä verran henkilöresursseja eri työvaiheiden hoitamiseen tarvitaan.

– Simuloinnissa terminaalin koko toiminta havainnollistettiin 3D-visualisointina. Sen avulla pystyttiin lintuperspektiivistä esimerkiksi näkemään, miten tonttien sijainteja vaihtamalla voidaan tasapainottaa tavaramäärää eri alueilla päivän aikana, Laakkonen sanoo.

Simulointimallinnus osoitti selkeästi, miten terminaalin kuormitus vaihtelee kellonajan ja viikonpäivän mukaan. Kynällä ja viivoittimella ei näin kompleksista, ajan suhteen muuttuvaa järjestelmää pystyisi hahmottamaan.

– Prosessin aikana teimme välitulosten perusteella pieniä muutoksia lähtötietoihin ja layoutiin. Oli mielenkiintoista huomata, miten pienilläkin muutoksilla oli suhteellisen suuri vaikutus kokonaisuuteen, toteaa Gröndahl.

Tässäkin näkyy Pajun mukaan digitaalisen ratkaisun vahvuus.

– Hylkäsimme monia hyvältä kuulostaneita ideoita, koska testauksessa huomasimme, että tässä mittakaavassa ja näillä volyymeilla ne eivät toimineet. Tässä mallissa pöhköjäkin ideoita voi testata riskittömästi ilman että tarvitsee oikeaa terminaalia kääntää ylösalaisin.


Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää

Olennaista analyysissa on myös arvioida tulevaa ja ennakoida, miten tavaravirrat jatkossa kehittyvät. Pyrkimyksenä on, että terminaalin kapasiteetille suunnitteluvaiheessa asetetut tavoitteet pystytään täyttämään tulevaisuudessakin. Tätä seurataan systemaattisesti.

– Jos esimerkiksi kaikki ovet olisivat yhtä aikaa varattuna, terminaali menisi tukkoon, tavara ei liikkuisi ja reitit alkaisivat myöhästyä. Sillä olisi vaikutuksia Turun alueen lisäksi koko Suomeen. Tämä on yksi tulosmittari, jota seurataan, kertoo Paju.

Gröndahl uskoo, että simuloinnin ansiosta uuteen terminaaliin valittu layout on paras mahdollinen.

– Tietysti me valvomme sen toimivuutta aktiivisesti, kuuntelemme työntekijöiden ja työnjohdon palautetta ja teemme tarvittaessa yksittäisiä viilauksia. Mutta koko terminaalia tuskin tarvitsee kääntää ympäri.