Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan liikenneinvestoinneissa on jo pitkään suosittu raideliikennettä. Toimintaedellytykset on turvattava myös tehokkaille ja kestäville kumipyöräkuljetuksille, kirjoittaa DB Schenkerin Suomen jakeluliikenteestä vastaava Petri Sinkko.
Helsingin seudun 15 kuntaa ja valtio kehittävät pääkaupunkiseudun alueellista maankäyttöä, asuntotuotantoa ja liikennettä MAL-sopimusten puitteissa. Uusin MAL 2023 -suunnitteluluonnos on nyt lausuntokierroksella.
Aiemmissa MAL-sopimuksissa investointeja on kohdistettu varsinkin raideliikenteeseen:
- Junien liikennöinti lentokentälle johtavalla kehäradalla käynnistyi 2015.
- Länsimetron jatke Kivenlahteen valmistui tänä syksynä.
- Raidejokerin rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa.
- Helsingin ja Vantaalla on rakenteilla tai suunnitteilla hankkeita, joilla lisätään raitiovaunuliikennettä.
Raideliikenne helpottaa ihmisten liikkumista ja tukee kestävää kaupungistumista. Se ei kuitenkaan tue suoraan kaupunkialueille elintärkeää tavaraliikennettä.
Kaupungeissa tavaraliikenne sekä kierrätys- ja huoltokuljetukset hoidetaan lähes täysin paketti- tai kuorma-autoilla. Vain pieni osa tavaroista voidaan toimittaa perille kevyillä ajoneuvoilla ja polkupyörillä.
Pitää muistaa, että Suomen kuljetussuoritteesta yli 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Siksi valtion ja kuntien on löydettävä riittävä rahoitus teiden parannushankkeisiin ja peruskunnossapitoon.
Kehä IV tehostaisi tavarakuljetuksia
Kehä IV eli Maantie 152 on hanke, josta on laadittu viimeisten vuosikymmenten aikana useita suunnitelmia. Yhteystarve on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa (Uusimaa-kaava 2050).
Kehä IV kulkisi Tuusulanväylältä Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolitse ja kytkeytyisi Hämeenlinnanväylään Klaukkalan kehätien eritasoliittymässä. Se tarjoaisi kuljetus- ja logistiikkayrityksille erinomaisen mahdollisuuden toimintojen tehostamiseen ja siten myös päästöjen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen.
Valitettavasti hanke on edennyt varsin tahmeasti jo siitäkin syystä, että monet alueen kunnat kilvoittelevat logistiikka- ja kuljetusyrityksistä. On kuitenkin kaikkien etu, että logistiikkayritykset voivat mahdollisimman vapaasti valita sijoittumisensa optimaalisesti sen mukaan, millaisia kuljetusvirtoja ne hallitsevat. Siksi alueen kuntien pitäisi katsoa kokonaisuutta laajemmin. Kuljetettavaa ja varastoitavaa riittää kyllä kaikille.
Rekkaparkit auttavat kuljetusten järjestämisessä
Uudellamaalla on tutkitusti liian vähän rekoille tarkoitettuja taukopaikkoja. Pula rekkaparkeista vaikeuttaa tavaratoimitusten ajoittamista oikea-aikaisesti ja kuljettajien ajo- ja lepoaikalain noudattamista.
Vantaalla Kehä III:n läheisyydessä Katriinantien varrella avautui uusi rekkaparkki kesällä 2022, mikä hiukan helpottaa hankalaa tilannetta. Uusia taukopaikkoja tarvitaan kuitenkin lisää.
Seuraavat merkittävät taukopaikat saadaan Hämeenlinnanväylän ja Klaukkalan kehätien risteysalueelle. Sinne tarvitaan hyvä latausinfrastruktuuri, sillä sähköisen kuljetuskaluston käyttö lisääntyy koko ajan.
Kuljetuskaluston sähköistyminen pienentää ympäristöhaittoja
Kuljetusliikkeet tekevät osaltaan työtä sen eteen, että jakeluliikenteestä aiheutuvat päästöt ja melu pienenisivät. Yritykset investoivat sähköisiin ajoneuvoihin. Ne ovat kuitenkin hankintahinnaltaan vielä verrattain kalliita, mikä hidastaa siirtymistä vähäpäästöiseen kalustoon.
DB Schenkerillä on kolme sähköistä kuorma-autoa jakelutehtävissä Helsingissä, Tampereella ja Turussa sekä sähköpakettiautot Jyväskylässä ja Oulussa. Yhtiöllä on myös kaksi sähköistä rahtipolkupyörää. Tulevan talven kuluessa Tampereen keskustan jakelu on tarkoitus hoitaa kokonaan sähköisellä kalustolla.
Samalla kun itse pyrimme lisäämään sähköistä kalustoa, kannustamme myös liikennöitsijöitämme investoimaan vähäpäästöisiin ajoneuvoihin. Esimerkiksi Tampereen terminaalin latausinfrastruktuuri on sekä omassa että liikennöitsijöiden käytössä.
“Suomen kuljetussuoritteesta yli 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Siksi valtion ja kuntien on löydettävä riittävä rahoitus teiden parannushankkeisiin ja peruskunnossapitoon.”
Tavaraliikenteen tarpeet huomioitava kaupunkisuunnittelussa
Niin Suomessa kuin maailmalla kaupungit suunnittelevat keskustojen rauhoittamista ajoneuvoliikenteeltä ja nyt tehdään kokeiluja myös nastarengaskiellon osalta. Suunnitelmissa ei kuitenkaan saa unohtaa hyötyajoneuvoliikennettä.
Kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon, että keskustoihin ja sieltä pois kuljetetaan tavaroita niin kauan kuin siellä asuu ihmisiä ja siellä on yrityksiä.
Jakeluun käytetään jatkossakin pakettiautoja ja kuorma-autoja. Sitä varten kadunvarsille on varattava riittävästi tilaa tavaroiden purkamista ja lastaamista varten.
Sähköisten hyötyajoneuvojen määrä tulee varmasti lisääntymään. Niille tarvitaan latauspisteitä, jotka soveltuvat henkilöautojen lisäksi myös hyötyajoneuvojen akkujen lataamiseen.
