Kaupunkilogistiikka ja pakettitoimitukset kehittyvät jatkuvasti. Vastuullisia logistiikkaratkaisuja ja uusia innovaatioita tarvitaan paitsi toimitusten tehostamiseksi, myös niiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi, kirjoittaa DB Schenkerin logistiikka-asiantuntija Jussi Jämsen.
DB Schenkerillä on vankka kokemus erilaisista kaupunkilogistiikan hankkeista ja innovaatioista. Olemme viime vuosina testanneet esimerkiksi autonomisia jakelurobotteja ja niiden ympärille rakennettuja lähijakelukeskuksia. Sähkökäyttöiset rahtipolkupyörämme ovat jo tuttu näky Helsingin kesässä.
Viimeisin osallistumistamme pilottihankkeista on ollut URBANE. EU:n rahoittamassa URBANE-projektissa testataan ratkaisuja, joilla jakeluliikenteestä aiheutuvia ruuhkia ja päästöjä voidaan vähentää kuljetusten viimeisillä kilometreillä. Olemme toteuttaneet projektia yhdessä sen vetovastuullisen Forum Virium Helsingin sekä Helsingin kaupungin, LMAD:n ja Sobenin kanssa.
Vuonna 2022 startannut URBANE-hanke on koostunut Suomessa kolmesta sprintistä:
- Yritysyhteistyöstä Kalasatamassa, jossa jakelurobotti toimitti paketteja Würthin toimipisteestä läheisille työmaille (kesä 2023).
- Talvikokeilusta Ruoholahden ja Pohjois-Jätkäsaaren alueella, jossa robotti toimitti paketteja kotiovelle tunnin aikaikkunalla (talvi 2023).
- Lähijakelukeskuksen kokeilusta Ruoholahdessa, jossa alueen asukkaat pystyvät tilaamaan pakettikuljetuksen lähijakelukeskuksesta rahtipolkupyörällä tai pakettirobotilla (kesä 2024). Kokeilu on tätä blogikirjoitusta kirjoittaessa täydessä käynnissä.
Helsingin pilotin lisäksi URBANE-hankkeeseen on osallistunut kaupunkeja ja toimijoita Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Saksassa. Esimerkiksi Italian Bolognassa selvitetään parhaillaan, mitä tavaroiden kuljettaminen droneilla vaatii kaupunkiympäristössä.
Jakelurobotit ovat teknisesti käyttökelpoisia – lainsäädäntö on haaste
Kokemuksemme jakelurobottien käytöstä ovat olleet URBANE-hankkeen aikana positiivisia. Käytössämme on ollut kaksi robottia: HeRo (Helsinki Robot) ja NeRo (No emissions Robot).
Robotit ovat tarjonneet asiakkaillemme uuden, ketterän vaihtoehdon perinteisen noutopisteverkostomme rinnalle. Samalla ne ovat lisänneet valinnanvapautta verkkokaupan toimitusten vastaanottamiseksi tiheään asutuilla kaupunkialueilla.
Myös robottijakelun kellonaikatoimitusten osumatarkkuus on ollut merkittävän hyvä – ne kerrat, jolloin emme ole pystyneet toimittamaan lähetyksiä etukäteen sovittuun aikaan, ovat olleet harvassa.
Lisäksi hankkeen alkuperäinen tavoite vähentää ruuhkaa ja päästöjä on kerännyt kiitosta. Esimerkiksi Jätkäsaaressa asukkaat ovat pitäneet hyvänä sitä, että robotteja käyttämällä voidaan vähentää alueella liikkuvien jakeluautojen määrää.
Tällä hetkellä jakelurobottien käyttöönottoa rajoittaa kaksi haastetta:
- Suomen sääolosuhteet. Erityisesti liukkaat tiet ja kovat pakkaset vaikeuttavat robottien talvikäyttöä.
- Lainsäädäntö. Näin isot laitteet eivät saa nykyisellään toimia täysin itsenäisesti. Toistaiseksi ihmisen on siis seurattava koko ajan vierestä, kun pakettirobotti kulkee paikasta toiseen.
Tekniikka täysin autonomisiin kuljetuksiin on kuitenkin jo olemassa. Jos lainsäädännön haasteet saadaan ratkaistua, myös robottien käytön aikaiset kustannukset laskevat, sillä laitteita voidaan ohjata ja hallita täysin etänä. Tämä olisi merkittävä askel kohti pakettirobottien vakituista käyttöönottoa.
Lähijakelukeskus monipuolistaisi kaupunkilogistiikkaa
Pakettirobotti on monelle ohikulkijalle URBANE-hankkeen näkyvin osa. Logistiikkayhtiölle suuria mahdollisuuksia tarjoaisivat hankkeessa pilotoidut lähijakelukeskukset.
Jakeluliikenteestämme DB Schenkerillä vastaava Petri Sinkko kirjoitti aiemmin blogiimme siitä, miten kaupunkisuunnittelussa on myös jatkossa huomioitava tavaraliikenteen ja kaupunkijakelun tarpeet.
Uskon, että kaikki pakettitoimittajat hyötyisivät, jos logistiikkayhtiöille pystyttäisiin osoittamaan ydinkeskustasta yhteisiä tiloja lähijakelukeskuksiksi, eli niin sanotuiksi cityhubeiksi.
Jokainen kuljetusyritys voisi tuoda paketit yhteiseen jakelukeskukseen sen sijaan, että kaikki ajaisivat omilla ajoneuvoillaan keskustaan. Näin paketit voitaisiin jakaa eteenpäin resurssitehokkaasti ja ympäristöystävällisesti lähijakeluratkaisuilla, kuten jakeluroboteilla ja rahtipolkupyörillä.
DB Schenker on hyödyntänyt lähijakelukeskuksia Oslossa jo vuodesta 2019 lähtien. Samalla alueella kanssamme toimii myös muita kuljetusyhtiöitä – ja malli toimii mainiosti.
Näkisin mielelläni tällaisen ratkaisun myös Suomessa. Toteutuakseen hanke kuitenkin vaatisi puolueettoman, logistiikkayhtiöistä riippumattoman välikäden. On vaikea nähdä, että yksittäinen logistiikkayhtiö voisi operoida hanketta ja käytännössä vuokrata toimitiloja kilpailijoilleen.
External Content
At this place you can find external content from Youtube. What data is processed by Youtube is beyond our knowledge and influence. For more information, please see our Privacy Policy.
Pakettiautomaattien merkitystä ei sovi väheksyä
Automaateista on tullut Suomessa kiinteä osa pakettilogistiikkaa. Tämän vuoksi ne mielletään harvemmin merkittäviksi logistisiksi innovaatioiksi.
URBANE-hanke on kuitenkin muistuttanut, että Pohjoismaat ovat pakettiautomaattien käytössä Euroopan kärkipäätä. Vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa Tanska ja Suomi olivat maailman johtavat pakettiautomaattimaat. Myös Baltian maat nousivat listalla korkealla.
Esimerkiksi Kreikan Thessalonikissa pakettiautomaattien käyttöä on lisätty URBANE-hankkeen aikana.
Ihmiset haluavat hakea pakettinsa automaateista. Yhteistyökumppanimme Pakettipisteen myyntijohtaja Erkki Vehmanin totesi alkuvuodesta, että yli puolet kuluttajista haluaisi automaatin ensisijaiseksi noutopisteeksi.
Kysynnän myötä pakettitoimitukset ovat muuttuneet viime vuosina valtavasti. Urheilutermein voisi todeta, että kentällä on tapahtunut paljon, ja pelaajia on tullut lisää.
Noutopisteitä ja automaatteja voidaan kuitenkin sijoittaa yksittäisiin kaupunginosiin rajallisesti. Olemme paikoitellen tilanteessa, jossa isot asukaskeskittymät – kuten Lauttasaari tai Ruoholahti – ovat noutopisteiden määrää tarkasteltaessa jo ylärajoilla.
Verkkokauppatilausten lisääntyessä suurin ongelma on, että lähetyksiä olisi enemmän, kuin automaattiverkosto tarjoaa tilaa. Jakelurobottien kaltaisia hybridimalleja tarvitaan siis jatkossakin.
Logistiikkayhtiön rooli innovaatioissa on keskeinen
Toistaiseksi URBANE ja muut hankkeet ovat keskittyneet Etelä-Suomeen. Pilottien hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu vain pääkaupunkiseudulle.
Suomessa on useita tiiviisti asuttuja paikkakuntia, joissa pakettiautomaattien verkostoa on nykyisellään haastavaa laajentaa. Näillä paikkakunnilla jakelurobotit ja lähijakelukeskukset olisivat aidosti potentiaalinen vaihtoehto.
Esimerkiksi Turku, Tampere, Oulu ja muut isot kaupungit mahdollistaisivat teoriassa jo nyt jakelurobottien ja cityhubien käyttöönoton.
Maailmalta löytyy useita esimerkkejä siitä, miten liikennöintiä kaupunkien keskustoissa rajoitetaan kellonaikojen tai kaluston käyttövoiman mukaan. Logistiikkayhtiöiltä vaaditaankin jatkuvasti uusia ja vähäpäästöisiä jakeluratkaisuja.
Sama tulee taatusti tapahtumaan tulevaisuudessa myös Suomessa – ja kysymys onkin, milloin?
Kuluttajien kuljetustarpeet säilyvät kuitenkin ennallaan. Palvelumme keskiössä on jatkossakin asiakas. Siksi haluamme olla DB Schenkerillä aallonharjalla etsiessämme potentiaalisia logistiikkaratkaisuja yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa.
