Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö on erinomainen tapa edistää itselle tärkeitä asioita. Myös DB Schenker kannustaa työntekijöitään osallistumaan aktiivisesti erilaisiin luottamustehtäviin sekä yhdistys- ja järjestötoimintaan.
DB Schenkerillä on perinteisesti ollut vahva edustus suomalaisissa huolinta- ja logistiikka-alan etujärjestöissä. Muun muassa Suomen huolinta- ja logistiikkaliitto ry:n jaostoissa ja työryhmissä on nähty vuosien varrella lukuisia schenkeriläisiä, minkä lisäksi DB Schenkerin Suomen toimitusjohtaja Petteri Nurmi on toiminut liiton hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2020 asti.
Myös kuljetus- ja palvelualan työmarkkinajärjestöjen hallituksissa, valtuustoissa ja valiokunnissa on toiminut lähivuosien aikana DB Schenkerin työntekijöitä. Lisäksi schenkeriläiset ovat olleet mukana muiden alan etujärjestöjen, kuten Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n sekä Logistiikkayritysten Liitto ry:n toiminnassa. Monet alan etujärjestöissä käsittelevistä asioista ovat kuitenkin usein päällekkäisiä, minkä vuoksi DB Schenker keskittääkin jatkossa toimintansa ensisijaisesti SHLL ry:ssä vaikuttamiseen ja päättää yritysjäsenyytensä SKAL ry:ssä ja LL ry:ssä vuoden 2021 lopussa.
Oman alamme vaikuttamistyön lisäksi tuemme mahdollisuuksien mukaan myös arvojamme lähellä olevia yleishyödyllisiä järjestöjä ja organisaatiota – mistä tuoreimpana esimerkkinä kaksivuotinen pääyhteistyökumppanuutemme Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Olemme myös useana vuonna osallistuneet nuorten työllistymistä tukevaan Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan sekä ammatillista osaamista kehittävään Taitaja-kilpailutapahtumaan tytäryhtiömme Vähälä Yhtiöiden kanssa.
Aktiivinen vaikuttamistyö on jokaisen etu
Työntekijät ovat aina oman työnsä ja alansa parhaita asiantuntijoita. Petteri Nurmi suhtautuukin positiivisesti schenkeriläisten haluun hyödyntää omaa ammattitaitoaan erilaisissa edustustehtävissä.
”DB Schenker on logistiikka- ja huolinta-alalla iso toimija, minkä vuoksi näkemyksillämme on suuri painoarvo. Olemme osaltamme vaikuttaneet viime vuosina muun muassa vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädäntöön, logistisesti tärkeiden liikenneväylien kehittämiseen sekä logistiikan digitalisaatiokehitykseen Suomessa.”
Konkreettisten muutosten lisäksi vaikuttamistyöllä on merkittävä rooli koko logistiikka- ja huolinta-alan markkinoinnissa. Mitä paremmin alaa tehdään tunnetuksi, sitä enemmän se houkuttelee motivoituneita tekijöitä.
”Ajankohtaisten kysymysten lisäksi voimme vaikuttaa yhdessä siihen, miten alamme pysyy esillä julkisessa keskustelussa. Miten logistiikka-alalle koulutetaan, miten sen kilpailukyky säilytetään…”, Nurmi luettelee.
”Toivoisinkin näkeväni yhä enemmän sitä ajatusmaailmaa, jossa katsottaisiin hieman pidemmälle kuin pelkästään nykyhetkeen. Silloin käsiteltävien asioiden vaikutukset eivät ajoittuisi vain lähitulevaisuuteen, vaan viiden tai jopa kymmenen vuoden päähän”, hän jatkaa.
Aktiivinen omaan alaan vaikuttaminen onkin Nurmesta erittäin palkitsevaa – suorastaan ”koko työelämän suola.” Järjestötoimintaan ja erilaisiin luottamustoimiin hän kannustaa lähtemään avoimin mielin mukaan, jos siihen suinkin on mahdollisuus.
”Vaikuttamistyöhön osallistumalla voi paitsi laajentaa omaa osaamista, myös saada todella hyvää lisämaustetta työelämään. Jakamalla omia näkemyksiään muiden kanssa myös oma ajattelutapa avartuu.”
Toimiva logistiikka vaatii jatkuvaa vuoropuhelua
Yksi vaikuttamistyöstä innostuneista schenkeriläisistä on Antti Reinikainen, DB Schenkerin Itä-Suomen aluejohtaja. Reinikainen on löytänyt itselleen luontevimman foorumin vaikuttaa kauppakamaritoiminnasta.
”Aloitin neljä vuotta sitten Kuopion alueen kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan jäsenenä. Tällä hetkellä olen jäsenenä infravaliokunnassa, joka on vielä enemmän toimialakohtaisempi vaikutuskanava.”
Toimialakohtainen vaikuttamistyö saakin kiitosta Kaija Savolaiselta, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtajalta. Savolainen toimii lisäksi infravaliokunnan sihteerinä, minkä vuoksi kaksikko tuntee toisensa erittäin hyvin.
”Oman työni kannalta on äärimmäisen tärkeää, että meillä on DB Schenkerin kaltaisia aktiivisia jäseniä tukenamme vaikuttamassa. Ilman sitä panosta vaikuttamisen painoarvo jäisi liian kauaksi konkretiasta”, Savolainen kertoo.
Pohjois-Savossa valtatie 5 – Viitostie – on pääväylä, jonka kautta iso osa tavaroista ja palveluista kulkee. Toimivalla logistiikalla onkin valtava merkitys koko Pohjois-Savon vientiin.
”Viitostie on väylä, johon Pohjois-Savossa kaivataan panostusta. Jos kilpailukykymme heikkenee logistiikan osalta, niin ei meillä ole täällä enää kohta vientiyrityksiä”, Savolainen toteaa.
”Eikä kyse ole pelkästään Pohjois-Savosta. Ilman toimivaa logistiikkaa kilpailukykytekijänä moni globaali yritys joutuu arvioimaan uudelleen sitä, kannattaako niiden toimia Suomessa laisinkaan”, Reinikainen huomauttaa.
”Tässä DB Schenker on ollut kansainvälisenä toimijana merkittävässä roolissa. Suuri organisaatio tuo paljon lisäarvoa ennen kaikkea globaalilla ymmärryksellään ja näkemyksillään”, Savolainen jatkaa.
Vahvuus piilee verkostoissa
Vaikuttamisyhteistyö on tarjonnut Reinikaiselle – ja samalla DB Schenkerille – oivan paikan verkostoitua muiden alueen yrityspäättäjien kanssa.
”Pohjois-Savossa melkein kaikki avainpäättäjät ovat mukana kauppakamaritoiminnassa. Oma aktiivisuus tällaisessa yhteydessä tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia paitsi meille tärkeisiin asioihin vaikuttamisen, myös mahdollisten asiakaskontaktien osalta”, Reinikainen korostaa.
Myös Savolainen allekirjoittaa verkostoitumisen vahvuudet.
”Kauppakamarin jäsenistä löytyy niin yrityksiä, oppilaitoksia, kaupunkeja, kuntia kuin maakuntaliittokin. Näin laaja verkosto antaa vahvan mandaatin viedä asioita eteenpäin”, hän toteaa.
”Erityisesti valiokuntatyössä korostuu se, että vaikka tulemme eri tulokulmista eri yritysten kanssa, niin me pelaamme silti samaan pussiin. Kaikki haluavat, että yhteiset toimintaedellytykset ovat kunnossa”, Reinikainen muistuttaa.
Kauppakamaritoiminnassa Reinikainen aikookin jatkaa mahdollisimman pitkään.
”Minulle Kauppakamarin toiminta on tarjonnut uusia näkökulmia siihen omaan perustekemiseen. Samalla se on antanut eräänlaisen peilin, josta tarkastella, teemmekö me DB Schenkerillä asioita oikein”, Reinikainen tiivistää.
