Litiumakkuja on kaikkialla, mutta niihin liittyviä riskejä ei tiedosteta riittävästi. Turvallisen kuljettamisen vuoksi kuljetusliikkeen on joskus oltava se kiusankappale, joka esittää hankalia kysymyksiä lähetysten sisällöstä ja dokumentaatiosta, kirjoittaa DB Schenkerin VAK-turvallisuusneuvonantaja Heli Hörkkö.
Litiumakut alkoivat yleistyä 1990-luvulla samaa tahtia matkapuhelinten ja kannettavien tietokoneiden kanssa. Nykyisin litiumakkuja on niin kuluttaja- kuin ammatti- ja teollisuuskäyttöönkin tarkoitetuissa laitteissa robotti-imureista sähköpotkulautoihin ja potilasmonitoreista kaivostyökoneisiin sekä ruuvinvääntimiin ja moottorisahoihin. Myös energiavarastoinnin yleistyminen kasvattaa litiumakkujen suosiota.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana litiumakkujen käyttö on siis suorastaan räjähtänyt käsiin. Räjähdysvaara liittyy myös litiumakkuihin itseensä. Tämä koskee erityisesti ladattavia litiumioniakkuja. Vahingoittumattomat litiumioniakut ovat yleensä turvallisia, mutta jos akku pääsee vaurioitumaan, se voi sytyttää tulipalonkin oikosulun tuottamana reaktiotuloksena. Siksi litiumakkujen kuljetus vaatii erityistä huolellisuutta.
Litiumakut
● Litiumakut jakautuvat kahteen päätyyppiin: ei-ladattaviin litiummetalliakkuihin ja ladattaviin litiumioniakkuihin eli Li-ion-akkuihin.
● Litiumioniakut ovat yleistyneet keveytensä ja energiatiheytensä ansiosta.
● Litiumioniakkuja on kaikkialla, muun muassa kannettavissa tietokoneissa, langattomissa kuulokkeissa, kännyköissä, ladattavissa työkaluissa, leluissa, sähköpyörissä, älykelloissa, trukeissa, akkuvarastoissa, autojen latauspisteillä ja kierrätysasemilla.
● Litiumioniakkujen varjopuolia ovat suuri paloriski ja syttyneen palon vaikea sammuttaminen.
● Litiumakkupaloja voivat aiheuttaa tärinä, vahingoittuminen, ulkoinen oikosulku tai liiallinen kuormittuminen, lataaminen liian suureen jännitteeseen, lataaminen pakkasella, valmistusvirheet, akun vanheneminen tai väärä säilytyslämpötila.
Lähettäjä ei voi väistää vastuutaan
Litiumakkujen yleistymisestä huolimatta niihin liittyviä riskejä ei vielä ymmärretä riittävästi. Tämä tekee meistä rahdinkuljettajista kiusankappaleita, jotka esittävät asiakkaille hankalia kysymyksiä litiumakkulähetyksistä. Kysymyksiä ei kuitenkaan voi välttää, sillä vastuunjako on litiumakkujen kohdalla yhtä selkeä kuin muidenkin vaarallisten aineiden kuljetuksissa.
1. Lähettäjä vastaa käytännössä kaikesta
Tähdellistä on, että lähettäjä ymmärtää olevansa lähettämässä vaarallisia esineitä sisältävää rahtia.
Vaarallisia litiumakuista tekee niiden reaktiivisuus, palokäyttäytyminen ja hankala sammutettavuus. Tämän vuoksi ne täytyy luokitella, pakata, merkitä ja dokumentoida VAK-määräysten mukaisesti. Tästä kaikesta vastaa lähettäjä.
Lisäksi lähettäjän vastuulla on, että kaikki kuljetettavat akut vastaavat YK:n määrityksiä. Jotta voisimme todentaa tämän rahdinkuljettajalla, edellytämme, että litiumakkujen mukana toimitetaan aina YK:n määrityksen mukainen koeseloste. Tämä koskee sekä erikseen kuljetettavia akkuja että laitteiden kanssa pakattuja ja laitteissa olevia akkuja.
Akkujen ja akkuja sisältävien tuotteiden pakkaukset merkitään kuljetukseen aina määräysten mukaan.
2. Kuljetusliike toimii lähettäjältä saatujen tietojen varassa
Kuljetusliikkeen kannalta on oleellista, että lähetyksen mukana toimitetaan kaikki tarvittavat asiakirjat ja tavara pakataan sekä merkitään oikein.
Kuljettajan on tiedettävä, että lähetys sisältää vaarallisia esineitä, jotta hän osaa varoa lähetysten kolhimista ja tärinää. Tämä koskee niin yksittäisiä lähetyksiä kuin lavojakin.
Myös väärä säilytyslämpötila voi joskus aiheuttaa akun syttymisen. Yleensä syttymisen aiheuttaa akun sisällä tapahtuva kemiallinen reaktio, jossa sen sisältämät kemikaalit pääsevät akun vahingoiduttua reagoimaan keskenään. Akkujen laadulla on suuri merkitys riskien hallinnassa.
Oikeaa tietoa lähetysten sisällöstä tarvitaan myös siinä ikävässä tilanteessa, että mukana oleva akku kemikaaleineen syttyy palamaan ja sytyttää myös ympäristössä olevan palavan materiaalin.
Silloin nimittäin ainoa oikea tai tilannekohtaisesti järkevä toimintatapa on soittaa numeroon 112 ja varoa voimakasta reaktiota nimeltä lämpökarkaaminen, englanniksi thermal runaway. Näissä paloissa vapautuu myös myrkyllisiä aineita, eikä palokaasuja kannata sisäänsä hengitellä.
“Kuljetusliikkeen kannalta on oleellista, että lähetyksen mukana toimitetaan kaikki tarvittavat asiakirjat ja tavara pakataan sekä merkitään oikein.”
Vaarallisimpia ovat vialliset akut
Käytettyjen akkujen kanssa on oltava vieläkin huolellisempi. Vaikka käyttäjä luulisi kuluttaneensa akun ihan loppuun, se on harvoin täysin tyhjä. Rikkinäinen akku taas on käytettyäkin vaarallisempi. Vuotavia akkuja ei pidä kosketella lainkaan, sillä akusta vuotava ainekin voi reagoida iholla.
Vahingoittuneet tai muuten puutteellisiksi katsotut akut saattavat edellyttää erikoispakkaamista, sillä vioittuneet akut voivat aiheuttaa onnettomuuden kuljetusketjussa. Tällaisten akkujen on täytettävä VAK-määräyksistä löytyvien erityismääräysten ehdot, ja yleensä kuljetukset ovat silloin luvanvaraisia. Meillä tällaisia luvanvaraisesti kuljetettavia akkuja ei tällä hetkellä oteta kuljetettavaksi lainkaan.
“DB Schenkerillä riskienhallinta lähtee siitä, että pyrimme varautumaan aina ennakolta niihin pahimpiinkin tilanteisiin.”
Litiumakkupalo on vaikea sammuttaa
Litiumioniakkujen etu on niiden suuri energiatiheys ja keveys. Juuri siitä syystä ne ovatkin yleistyneet. Haittapuolena ovat akun rakenteesta johtuva kasvanut paloriski sekä syttyneen palon vaikea sammuttaminen. Palo ei välttämättä syty heti akun vioittuessa, vaan vasta myöhemmin. Aikaa voi kulua pidemmältikin.
Akun vaurioituminen voi käynnistää niin sanotun lämpökarkaamisen eli termisen reaktion, jonka yhteydessä akun kennot lämpenevät itsestään ja hajoavat. Vapautuvat kemikaalit ja pakkausmateriaalit voivat sopivissa olosuhteissa syttyä palaan. Jos tällaisia akkuja on kuljetusterminaalissa tai -yksikössä runsaasti, lämpökarkaaminen voi pahimmassa tapauksessa synnyttää ketjureaktion, joka jatkuu niin kauan kuin tilassa on sitä ruokkivaa ainetta. Prosessin etenemisnopeus vaihtelee akun rakenteen, käytettyjen materiaalien ja käyttöolosuhteiden mukaan.
Litiumakkupaloissa syntyy myrkyllistä savua ja lämpötila nousee niin korkeaksi, että ainoa keino sammuttaa palo on voimakas jäähdytys. Perinteiset sammuttimet eivät litiumakkujen kanssa toimi. Esimerkiksi sähköauton litiumakku ja koko auto voi palaa vaikka useita päiviä. Ainoa keino sammuttaa palo luotettavasti on käytännössä upottaa koko ajokki veteen.
Maailmalta on kiirinyt tietoja epämääräisistä konttipaloista, joiden syyksi ovat osoittautuneet huonolaatuiset litiumakut. Jos konttilaivalla syttyy jossakin kerroksessa tulipalo, se voi palaa useita viikkojakin, sillä keskellä valtamerta sammuttaminen on haastavaa.
Kuljetusliike varautuu aina pahimpaan
Turvan takaaminen matkan aikana on haastava yhtälö. DB Schenkerillä riskienhallinta lähtee siitä, että pyrimme varautumaan aina ennakolta niihin pahimpiinkin tilanteisiin.
Kuljetuksiin liittyvät määräykset ovat olemassa sitä varten, että voisimme välttää riskien konkretisoitumisen. Siksi oikeat merkinnät, varovainen käsittely ja huolellinen dokumentointi sekä koulutus ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Lue lisää: VAK-osaaminen takaa kuljetusten turvallisuuden ja laadun
Ohjeet litiumakkujen käsittelyyn ja kuljetukseen
- Käsittele litiumakkuja aina varoen, vältä niiden kolhimista.
- Pakkaa akut huolellisesti ja käytä riittävästi pehmusteita.
- Luokittele, pakkaa, merkitse ja dokumentoi litiumakut VAK-määräysten mukaisesti.
- Toimita litiumakkujen mukana aina YK:n määrityksen mukainen koeseloste.
- Varmista, että säilytyslämpötila on oikea.
- Sammuta litiumakkupalo jäähdyttämällä. Vesi on paras lääke, mutta sitä vettä pitää sitten olla paljon. Käytä asianmukaista sammutinta, mikäli sinulla sellainen on.
External Content
At this place you can find external content from Vimeo. What data is processed by Vimeo is beyond our knowledge and influence. For more information, please see our Privacy Policy.